Tomi Salo: Uudenkaupungin ihmettä etsimässä

Heti alkuun kerron teille salaisuuden: nykymaailmassa ei pelkkä työpaikka enää riitä, eikä se ratkaise asuinpaikkakuntaa. Ennen oli työelämä, nykyään on työ ja elämä.

Viime kuukausina olemme Uudessakaupungissa saaneet paistatella auringossa. Mediassa on heitelty ilmoille lottovoittoa ja Uudenkaupungin ihmettä. Kateelliset kertovat kuinka helppoa meillä on, kun työpaikkoja tupsahtelee tuosta vain, ei tarvitse kuin noukkia hedelmät. Siksi kerron vielä toisenkin salaisuuden: mitään Uudenkaupungin ihmettä ei ole olemassa. On vain raakaa työtä ja paljon vaikeita, mutta oikeita päätöksiä.

Olen sikäli onnellisessa asemassa, että saan olla mukana tässä kaupunkiamme esiinnostavassa auringon paisteessa  ja hankkimassa satoja uusia kaupunkilaisia. Tätä kautta uskon ymmärtäväni erinomaisen hyvin millainen kaupunki houkuttelee tulevaisuuden työntekijöitä. Ja siitä tuleekin mieleen vielä kolmas salaisuus: kasvu on haaste, on kyseessä sitten autotehdas tai Uusikaupunki. Mitään ei saa ilmaiseksi.

Eiväthän nuo todellisuudessa mitään salaisuuksia ole, mutta välillä tuntuu, että asioita pidetään itsestäänselvyyksinä. Hoidetaan vain asunnot ja odotellaan uusien veronmaksajien saapumista. Ikäänkuin työntekijät automaattisesti tulisivat työpaikan perässä. Vallalla on valitettavasti käsitys, että asunnot ratkaisevat kotiutumisen ja jäämisen paikkakunnalle. Asunnot toki on oltava, mutta lopullista muuttopäätöstä ne eivät ratkaise. Ensin tarvitaan toki työ ja sitten asunto, mutta lopullisesti uuden kaupunkilaisen voittaa  se, joka pystyy näyttämään, että on myös elämää. Kuinka metsään mennäänkään, jos kuvitellaan nykyaikana ihmisten arvostavan pelkästään työelämää. On työ – ja sitten on se elämä!

Jos haluamme menestyä Varsinais-Suomen kilpailussa työvoimasta, Uudenkaupungin pitää olla houkutteleva. Vain näin voimme lunastaa meille tarjotun paikan auringossa. Oleellista onkin miettiä, miksi tänne ylipäätään kannattaa muuttaa, miltä Uusikaupunki näyttää ulkopuolisin silmin. Viime kuukausina Uudenkaupungin saaman medianäkyvyyden arvo mitataan jo miljoonissa euroissa. Siitä on moni kunta kateellinen, mutta miten tämä näkyvyys pitäisi hyödyntää? Mikä oikeastaan on Uudenkaupungin kuva ulkopuolisen silmissä? Kiva kesäkaupunki, niin kuin suurin osa Suomen kaupungeista? Autokaupunki? Vai yhteisöllinen ja eteenpäin menevä pikkukaupunki? Se kuulostaa hyvältä! Ja jos se on mielikuva, jonka potentiaalinen uusi kaupunkilainen saa, niin olemme mielestäni onnistuneet.

Miten tähän tavoitteeseen sitten päästään? Mikään yksittäinen teko tai päätös ei tilannetta eduksemme ratkaise, vaan meidän tulee näyttää, että juuri tällainen me olemme: yhteisöllinen, kehittyvä ja eteenpäin liikkuva kaupunki. Ollaan iloisia ja tuodaan ylpeästi esille sitä mitä meillä on, ei itketä sitä mitä meillä ei ole. Päätös uimahallin ja uusien koulujen rakentamisesta on mitä parhain esimerkki siitä, että tässä kaupungissa on liikettä. Ja mikä parasta – liike on eteenpäin!

Meidän ei tarvitse esittää mitään, sillä meillä on kaikki tarvittavat palikat kasassa. Nyt vain varmistetaan, että kaikki pelaavat yhtenä joukkueena ja samaan maaliin. Yhteisöllistä ja houkuttelevaa Uuttakaupunkia ei rakenneta yksin. Talkoisiin tarvitaan meistä jokainen, niin työnantajat, yrittäjät, kaupungin johto kuin tietysti kaupunkilaiset. Jokainen  voi omilla teoillaan vaikuttaa yhteisöllisyyden tunteeseen, ja mikä parasta, se ei maksa mitään.

Ei jäädä odottamaan niitä ihmeitä, sillä yhteisöllinen ja eteenpäin katsova Uusikaupunki rakennetaan juuri nyt!

Tomi Salo
kuntavaaliehdokas
Kokoomus

---