Timo A. Järvinen: UUDENKAUPUNGIN ”MOMENTUM” NYT? VAI MENIKÖ SEKIN JO?
Hesarin pääkirjoitus linkin alla on oivallinen. Kirjoitin loppukesällä plarin kesätoimittajalle vastauksena vaaliasetelmaa koskevaan kysymykseen seuraavaa:
”Tulevaisuuden hahmottamiseksi on erittäin tärkeätä tunnistaa ensin kaikkein suurin ensi vaalikaudella tuleva muutosvoima.
Kuntien ydintoimintaa on tähän asti ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Tämä on merkinnyt yli 50 prosentin osaa Uudenkaupungin kokonaistaloudesta. Kun sotevastuu siirtyy aluehallinnolle vuoden 2019 alussa, on selvää, että meidän tulee ymmärtää kunnan ydintoiminnan muuttuminen.
Mielestäni kunnan toiminta keskittyy tulevaisuudessa pitkälti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin eli varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Myös kaikille kuntalaisille suunnatuista kulttuuripalveluista tulee myös suhteessa merkittävästi nykyistä suurempi kokonaisuus. Varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri tulevat muodostamaan hyvin suuren kokonaisuuden kokonaisbudjetissa. Tämä tuo meille hyvän mahdollisuuden kasvattaa kaupungin vetovoimaa nimenomaan hyvän asumisen kaupunkina, joka pystyy myös tarjoamaan työpaikkoja.”
Näin ei nyt ole käymässä, kuin ehkä joskus tulevaisuudessa ja sattumalta.
Keskeinen vaikuttaja kuntapolitiikassa on valtuuston puheenjohtaja. Nykyinen pj on toiminnallaan dilutoinut valtuuston roolin pistemäisten kaavapoikkeamien automaatiksi. Sen sijaan hän ja edustamansa puolue keskeisimmin vastusti loppukesällä sitä, että mm. mainitsemieni muutosvoimien vuoksi kaupungin strategia päivitettäisiin ammattilaisen avulla. Kiitos vasemman suunnan panoksen, strategia päätettiin ”päivittää omin voimin”.
Menettely tuntee nimen itsepetos. Se tarkoittaisi, että virkamiesvetoisesti asia valmisteltaisiin. Valitettavasti meillä ei ole sellaista virkamiestä korkeimmalla tasolla, jonka osaaminen tai halu siihen riittäisi. Eikä laajaa poliittista ymmärrystä ole sille, että tajuttaisiin haluta asian laadukasta valmistelua.
Strategian päivitys muuttuvan kuntakentän kynnyksellä olisi ollut erittäin tärkeää. Se olisi palvellut kaikkia poliittisia ryhmiä kevään vaaleissa ja aidosti haastanut puolueet esittämään äänestäjille tulevaisuuden kuntamme. Se olisi antanut aitoa ajattelun evästä keskustella avoimesti myös valtuutettujen lukumäärästä, sekä kaupungin organisaatiosta. Mutta ei. Nämä päätettiin täysin vanhan käytännön mukaan ilman todellista keskustelua vaihtoehdoista. (Voi olla että lopputulema olisi ollut sama keskustelun jälkeenkin, mutta keskeistä on se, että asiasta olisi toisilta oppien keskusteltu)
Miksi ei haluttu edes pohtia muutoksia? Siksi, että demareiden vettä polkeva käsitys kunnan kehittämisestä on sitä, että jos olet suurin puolue, älä muuta mitään. Siksi ei.
Me menemme siis kohti tulevaa pimeyttä tilanteessa, jossa poliittisten päättäjien autoissa pitkät valot eivät toimi, ja lyhyissäkin vain oikea polttimo.
Tämä kaupunki ansaitsisi visioivaa keskustelua ja eteenpäin katsovaa, tarvittaessa muutosvalmiutta omaavaa asennetta. En väitä, että kokoomus tai muu porvareiksi itseään luokitteleva porukka tällaista otetta liiaksi omaa, mutta vasemmisto ei lainkaan. Ja pysähtynyt vasemmisto saa aina taakseen kaksi katkeraa omista porukoistaan lähtenyttä ikäihmistä, joiden valitettavasti ainoa toiminnan sisältö on nuoleskella demareita päästäkseen mahdollisesti korkeammille orsille kevään vaalien jälkeen.
Myönnän, että ei vero% lasku olisi ollut kuin pieni osoitus onnistuneesta, vastuullisesta kuntataloudesta. Ei se invaasiota olisi aikaiseksi saanut. Suurempaa älyllistä epärehellisyyttä on toitottaa, että vuokratalo olisi sen saanut aikaan. Kyse on isosta useiden osien kokonaisuudesta, mutta siltä ummistetaan silmät.
Pääkirjoitus on hyvä. Siinä on toki se monille Ukin kuntapäättäjille karu viesti, että paljon parjattu Java Valkonen on omissa teeseissään aika lailla oikeassa siinä, mitä tulee kunnan vetovoimaelementteihin ja niiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Java kun kirjoituksissaan usein ampuu moneen suuntaan, niin ne todella isot ajatukset jäävät helposti varjon puolelle.
Sivistyksen, koululaitoksen, kulttuurin, liikuntamahdollisuuksien ja erityisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen kautta me teemme Uudestakaupungista laadukkaan asumisen muuttovoittoisen kaupungin. Jos me sen jollain teemme (ja jos näin halutaan, se onnistuu riippumatta miten lautakunnat on organisoitu).
Ja huomautuksena, että uniikin Janhuanniemen kaavoitus tulisi tehdä uudelleen. Nythän se on kuin kuuluisa itänaapurin valmistama hanurin päristin…
Linkki Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen >>
Maija J-L
4.11.2016 (11:39)
Kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Yhden asian ymmärtäminen paljon helpompaa. Sarjassamme ilmaiset terveyskeskusmaksut mennään mielenkiintoiseen maailmaan ajassa, jossa työikäisistä huolehtii työterveyshuolto ja työikäisiä meidän kai pitäisi tänne houkutella. Ja niitä, jotka maksavat veroja. Jos Kustavin äyri on 19 ja meidän 20.75, niin siinä kohtaa on parasta todeta: No more comments! Kustavi on varmaan muutaman hyvätuloisen mökkiläisen onnistunut saamaan sinne muuttamaan.
Seppo Nikula
4.11.2016 (12:35)
Nykyinen valtuusto kokoontui syyskuussa 2013 strategiaseminaariin ja silloinen, uusi strategia hyväksyttiin muistaakseni tammikuussa 2014 – aika laihanlaisella tuloksella. Sen jälkeen voimaan tullut uusi kuntalaki säätää kuntastrategiasta seuraavaa:
”37 §
Kuntastrategia
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:
1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen
2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
4) omistajapolitiikka;
5) henkilöstöpolitiikka;
6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.
Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 §:ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.”
Lain minimi on tavallaan täytetty, kun tällä toimikaudella asian ympärille on kokoonnuttu tuon yhden kerran. Toisaalta uusi kuntalaki nostaa strategian sisällölliset vaatimukset aivan uudelle tasolle. Ja kun ympärilleen katsoo, olisiko maailma kolmessa vuodessa muuttunut Suomi-tasolla, kuntatasolla ja Uusikaupunki-tasolla? On ja paljon. Sitä vasten vasemmalta – mutta myös osin muualtakin – kuuluva viesti ”strategia on uuden valtuuston asia” tuntuu vähintäänkin turhauttavalta. Nykyisissä, em. kolmen tason muutoksissa strategia vaatisi tästä eteenpäin vähintään kerran vuodessa tehtävän tarkastelun – ja ensimmäisen niistä mahdollisimman pian, tämän valtuustokauden aikana ja totta kai seuraavaan ja sitäkin seuraavaan kauteen tähdäten.
TimoAJ
4.11.2016 (14:44)
Vero%:a koskeva keskustelu osoitti, että korkeampaa % halunneet eivät omaa hajuakaan strategisesta ajattelusta. Sen sijaan menneisyyden teoista haettiin lukuisia käyttöaiheita, kuten yrittäjätuki ja muut tuet. Eli kyllä rahan käyttöaiheita löytyi liukuhihnalta mutta ei kenelläkään eteenpäin vievää tavoitetta muuttaa toimet vetovoimiksi.
Markku Aho
7.11.2016 (20:33)
Olen kanssasi Timo pitkälti samaa mieltä, kuin myös aiemmin kommentoineiden Maijan ja Sepon kanssa. Maijan kommenttiin voisi todeta, että kustavilaiset on varmaan hoksanneet asian ytimen ja miten se toimii. Mutta Kustavissahan vassarit on varmaan kuolleet jo sukupuuttoon ja demaritkin menossa hyvin pitkään samaan suuntaan – elleivät sitten kuurottele jossain pookin takana julkisuutta.