Timo A. Järvinen: MISTÄ SYNTYY UUDENKAUPUNGIN TODELLINEN ELINVOIMA?
Uusikaupunki on nyt päivänpaisteen ja positiivisen auran kaupunki. Nyt on helppoa paistatella auringon kilossa ja erityisesti kuntavaalien alla pyrkiä keräämään oikeudettomia pisteitä itselleen. Kannattaa vakavissaan silti kysyä, missä määrin poutasää on kaupunkimme ja sen virkamiesten ja poliitikkojen aikaansaamaa, ja missä määrin paikkakunnalla toimivien teollisuuslaitosten itsensä synnyttämän huippuosaamisen aikaansaamaa huimaa imua. Vastaus lienee selvä. Myönteinen ilmasto tuo myös haasteita ja kaupungissa ei ole jääty tuleen makaamaan. Tältä osin kaupunginhallituksen reagointikyky on ollut varsin hyvää ja virkamiehistä tekninen johtaja on ollut enemmän kuin tilanteen tasalla.
Mutta miten tästä kuljetaan muutaman vuoden päähän ja siitä eteenpäin?
Kuntasektorilla on käynnissä historiallinen murros. Kuntien ydintoimintaa on tähän asti ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Tämä on merkinnyt noin 40–60 prosentin osaa kuntien kokonaistaloudesta. Kun tämä osuus ja itse asiassa enemmänkin siirtyy aluehallinnolle vuoden 2019 alussa, on selvää, että kunnan tehtävä muuttuu.
Millainen muutos on kyseessä? Sen pohtiminen nyt vaalien alla olisi ollut mitä parhainta poliittista arvokeskustelua. Sellaiseen ei Uudessakaupungissa ole oikein totuttu ja myös kunnan muuttuva rooli on kaupungin strategisessa pohdinnassa jäänyt hämmentävän pieneen rooliin.
Mihin siis mennään?
Toiminta keskittyy tulevaisuudessa pitkälti lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin eli erityisesti varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Kaikille kuntalaisille suunnatuista kulttuuripalveluista tulee myös suhteessa merkittävästi nykyistä suurempi kokonaisuus. Varhaiskasvatus, opetus ja kulttuuri muodostanevat hyvin suuren kokonaisuuden kunnan kokonaisbudjetissa.
Toivottavasti voimme muutoksen jälkeen sanoa, että Uusikaupunkikin on yksi sivistyskunnista. Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat merkittävässä roolissa, kun kuntalaisille tuotetaan sivistystä ja terveyttä edistäviä, yksilöä ja yhteisöä voimaannuttavia palveluita ja ylläpidetään sitä.
Tässä lähestymistavassa sivistyksellä voi perustellusti tarkoittaa yksilön ominaisuuksia, joihin kuuluvat hyvät tavat, itsestä huolehtiminen, lukeneisuus ilman viisastelua, kriittinen ajattelu ilman ylivoimaista pessimismiä ja toisia kunnioittava suvaitsevaisuus, jonka mukaan erilaisuus kaikissa muodoissaan on hyväksyttävää.
Sivistystä edellä mainitussa laajassa merkityksessä on usein pidetty ominaisuutena, jonka perusteet luodaan perheissä. Näin on edelleen. Päiväkodit, koulut, kirjastot, museot, konsertit, teatterit ja erilaiset kulttuuritapahtumat ja paikallinen yhteisöllinen huippu-urheilu tukevat perheissä luotua perustaa. Tässä työssä myös Kokoomuksen valtuustoaloitteesta syntynyt uusikaupunkilainen hyvinvointineuvola – konsepti on myös isossa roolissa.
Mitä sitten on se ”kuntien elinvoimaisuus”?
Lyhyesti sanoen kunnan elinvoimaisuus tarkoittaa ominaisuuksia, joiden avulla kunta pysyy asuttuna ja houkuttelee uusia asukkaita ja turisteja. Elinvoimaisuuteen kuuluvat myös elinkeinopalvelut ja tulevaisuuden hahmottava kaupunkisuunnittelu, jotka tukevat taloudellisesti kestävää kunnan tulevaisuuden rakentamista. Kunnan vetovoimaisuus on yhteydessä sivistyskunnan ajatukseen. Kulttuuri- ja liikuntatoimi on hyvin keskeinen ulkoinen vetovoimatekijä: ihmiset tulevat katsomaan teatteria, kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan näyttelyitä sekä urheilutapahtumia. Paikallinen kulttuuri- ja urheilutuotanto ovat mitä parasta yhteisöllisyyttä.
Kulttuuripalvelut ja – tapahtumat sekä paikallinen urheilu myös muokkaavat mielikuvaa kaupungeista: Uusikaupunki tunnetaan autotehtaasta ja koripallosta siitä huolimatta, että aina ei kummassakaan olla kokoaikaa huipun aallonharjalla. Meillä on mahdollisuus paljon laadukkaampaan ja laajempaan tunnettuuteen myös kulttuurin saralla.
Vaikka kuntien toiminnassa tapahtuu suuri muutos, palvelut ja niiden laatu ovat kuntalaisten kannalta edelleen kuntien toiminnan ytimessä. Lapsiperheiden palveluissa sivistyspalvelut nousevat keskiöön. Väitän, että sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat uusia asukkaita houkuteltaessa keskeinen vetovoimatekijä. Näin vaalien alla ollaan itsellemme rehellisiä ja tunnustetaan se, että sivistyspalveluihin kunnat pystyvät aidosti vaikuttamaan. Aivan selvää on, että sivistynyt kunta on myös hyvin elinvoimainen.
Ja tästä on huhtikuun kuntavaaleissa kysymys.
Kommentoi tätä blogikirjoitusta