Raimo Löfstedt: Budjettituskaa?

Elämme taas vuoden tärkeintä aikaa ajatellen valtuustotyöskentelyä. Edessä on joulukuun budjettikokous. Kaupunginhallitus työstää parhaillaan omaa esitystään, toivoa sopii, että yksimielisyys löytyy ja kaikki pysyvät esityksen takana.

Valtuustokauden alussa valtuusto sopi strategiasta, jonka mukaan kaupungin talous on tasapainossa 2016. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Tähän pääsemiseksi luottamuselimet ovat joutuneet tekemään kipeitäkin päätöksiä ja jatkossakaan ei tule olemaan helppoa.

Tulevaa budjettia sorvatessa todennäköisesti tullaan kuulemaan lisäesityksiä, toivon mukaan esityksen tekijöillä on myös esitys, millä lisäesitys korvataan, eli mitä vastaavasti poistetaan budjetista. Tasapainoon pääseminen kestää esitetyt investoinnit, mutta ei lisämenoja.

Vaikka kaupungin talouden kurssi on saatu suunnattua oikeaan suuntaan, niin päät pitäisi nyt pysyä kylminä lisämenoehdotusten suhteen, jotta kipeät päätökset eivät ole olleet turhia ja pääsemme maaliin 2016.  Ja elämä jatkuu 2016 jälkeenkin, toivoa sopii, että yleinen taloustilanne paranee, ainakin eiliset uutiset vientiteollisuuden osalta näyttivät parempaa.

Olisiko nyt Uudenkaupungin suurimmilla puolueilla paikka tehdä etukäteen sopimus budjetin periaatteista ja jättää huutokauppa käymättä valtuustossa?


5 kommenttia kirjoitukseen "Raimo Löfstedt: Budjettituskaa?"

  • TimoAJ
    12.11.2014 (16:45)
    Vastaa

    Olisi paikka. Ja samalla neuvotella se, ettei väkisin äänestetä huonosti suunnitelluista investoinneista vaan pakotetaan valmistelukoneisto toimimaan laadukkaammin ja esittämään vain sellaisia investointeja, jotka perustuvat johonkin suunnitelmaan kustannusarvioon.

    Pelkään, että hallitus tuo jollain päätösmekanismilla budjetin, joka on jo alkuaan alimittainen. Olen ymmärtänyt, että sote-budjetti meni lautakunnassa realismia omaavana mutta ei mahtunut kehyksiin ja nyt se olisi pakotettu kehyksiin. Sitä kutsutaan itsepetokseksi jos käsitykseni on oikea.

  • Seppo Nikula
    12.11.2014 (19:48)
    Vastaa

    Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on kieltämättä muutama ratkaiseva ”Toivotaan-Toivotaan” -osio: Erikoissairaanhoidon menojen hallitseminen ei kokemusperäisesti onnistu eikä ikävä kyllä myöskään Suomen talous ei lähde kasvuun odotetulla tavalla. Lisäksi vielä valtiolta itseltään ei liikene kunnille tulevina vuosina yhtään ylimääräistä, vaan pikemminkin päinvastoin.

    Suomalainen skenaario on tullut esiin gallupien kärjessä toistaiseksi loistavan Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän esittelemässä taulukossa. Sen mukaan velaksi eläminen loppuu Suomessa vuonna 2022, kunhan julkinen sektori kehittää tuottavuuttaan 0,5% vuodessa ja talouskasvu maassamme yltää vuosittain 2%:iin. Eipä ole varmalla pohjalla sekään. On meillä jatkossa sote tai ei, tulee kuntarakenneuudistus tai ei, meidän täytyy niitä odotellessa huolehtia itsestämme sikäli kuin pystymme.

  • java
    13.11.2014 (15:59)
    Vastaa

    Hienoa, että Kokoomuksessa riittää avoimen keskustelun synnyttäjiä ja vetäjiä. Homma on kohta kuin persuilla parhaimmillaan – neljä valtuutettua ja neljä kirjoittajaa.

    Suurimmat valtuustoryhmät ovat härskiä enemmistödiktatuuria hyväksikäyttäeen kaapanneet vallan tolkun päättäjiltä ja sotkeneet kaupunkimme talouden syvimpään suon silmäkkeeseen. Tällä menolla on vuosien perinteet, joten tuskinpa, lähes samoja tyyppejä vilisevät tappion takojat, saavat aikaiseksi muutosta parempaan.

    On tietenkin mainiota, jos kolme suurta ryhtyvät viimeinkin vetämään samaa köyttä ja vieläpä samaan, kaupunkilaisten kannalta parempaan, suuntaan. Mutta kuten edellä esitän, se tuntuu mahdottomalta kolmen suuren voimin, siksipä esitän esitän valtatyypeille ylimielisyyden vaihtamista ollaan ihmisiksi ja kuunnellaan muitakin -asenteeseen. Onhan todennäkösempää, että sitä mitä ei käytännön kokemusten mukaan voi löytyä suurilta ryhmiltä, löytyy pienryhmiltä eli eväät kaupungin talouden oikaisemiseksi oikealla tavalla.

    Jos kuitenki teemme kuten Löfstedt kehoittelee, että luotamme kyvyttömän enemmistön kyvyttömiin kykyihin eli suuriin ryhmiin, jää silloinkin säästövalikoima pientenryhmien varaan: Ne voivat jättää valtuustonistunnot sikseen ja näin kaupungin maksamat kokouspalkkiot säästyvät!

    Jospa tolkun ihmiset olette viimeinkin ihmisiksi!

  • Seppo Nikula
    14.11.2014 (17:59)
    Vastaa

    Raimo on oikeassa siinä, että hallitustyö kaipaa avoimuutta. Liian monta kertaa on käynyt niin, että yksimielinen hallitus onkin joutunut toteamaan, että valtuustoon mentäessä kannat ovat muuttuneet ilman, että pienintäkään vihjettä tästä olisi pöydän toiselle puolella annettu.

    Java taas on oikeassa siinä, että ennalta sovittu enemmistö ei takaa parasta ratkaisua. Pikkuryhmiäkin on kuunneltava ja on oltava valmiutta päätösten uudelleenarviointiin ja muuttamiseen. Onko iso ryhmä tyhmempi kuin pieni? Isossa ryhmässä se ainoa oikea, oma henkilökohtainen kanta, ei aina voita. Siinä mielessä ison ryhmän ratkaisu on aina huonompi ja kaikkein huonoin on siten valtuuston päätös – kun yksilöt sitä itsekkäästi pohtivat. Tätä on demokratia.

    Meitä ennen poliitikoilla oli Ugissa helpompaa: Talousarvioon sai jokainen – ikävä kyllä vain – suurempi ryhmä esittää tiettyyn silloiseen markkamäärään saakka omia esityksiään ja ne hyväksyttiin joukolla. Rahaa ja verotuloja tuli niin että ranteita pakotti. 1990-luvusta alkaen se ei ole enää ollut mahdollista, ainakaan meillä

  • Maija Junkola-Lehtonen
    15.11.2014 (10:14)
    Vastaa

    Totta on, että olemme saaneet talouden kääntymään Uudessakaupungissa, mutta samalla on todettava, että tiukalla mennään talousarvion ylijäämä näyttää reilua 100 Teuroa ja tase on vielä 800 Teuroa alijäämäinen. Suunta on oikea, mutta talouden ennusteet eivät lupaa kovin hyvää. Yhdessä toimien talousden oikaisu on helpompaa ja se edellyttää vastaantuloa jokaiselta. Emme voi jatkaa kuten ennenkin, mutta positiivisesti ajatellen pitää todeta myös, että muutos voi olla myös parempaan. Joskus vähemmällä rahalla voi saada enemmän, kun kehitetään parempi tapa toimia.
    Yllä mainittiin myös erikoissairaanhoidon budjettileikkaus. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin on budjetoitu 3,5% enemmän kuin tämän vuoden lisämäärärahalla oikaistu talousarvio. Edelleen ihmettelen, vaikka väestö ikääntyy, niin miten erikoissairaanhoidon kustannus voi kasvaa 3,5%, jos puhutaan julkisin sektorin tehostamisesta? Miksi sinne ei riitä 1% kasvu? Vai voisiko jopa saada tehostettua toimintaa, kuten me kunnissa joudumme tekemään?


Kommentoi tätä blogikirjoitusta