Markku Aho: MAASEUTU SUSILLE JA KAKSIJALKAISET TORNITALOON KAUPUNKIIN

Tässäkö on tulevaisuutemme: Maaseutu jätetään susille ja kaikki kaksijalkaiset asutetaan tornitaloihin muutamaan harvaan ns. ”isoon” kaupunkiin. Tällaiseen loppupäätelmään tulee helposti, kun seuraa SOTE -uudistusta ja sen varjolla tehtäviä päätöksiä. Jollainlailla ironista on, että pääarkkitehtina tuntuu häärivän Kepun Rehula.

Kuten tämän päivän paikallisaviisista saimme lukea Sairaanhoitopiiri (SHP), hallituksensa päätöksellä, päätti lopettaa yöpäivystyksen sekä Loimaan että Vakka-Suomen sairaaloista. Näinhän ei välttämättä olisi pitänyt tehdä STM:n kielteisestä päätöksestä huolimatta yksi sairaala käytännön perusteella. Eikä se edes edellyttäisi muutoksenhakua/valitusta – asia riippuu SHP:n omasta tahdosta. Leikkauksia ei sentään vielä päätetty lopettaa, mutta sekin lienee vain ajan kysymys. Lopulliset päätökset asioista tehnee SHP:n valtuusto.

SHP rakennuttaa kalliisti uutta sairaalaa (T3) valtatie 1:sen eli moottoritien päälle. Jos siitä nyt sitten mitään tulee, kun perustuksetkin tuntuvat rapisevan jo ennen, kun mitään on keritty rakentaa niitten päälle. Uskoisin, että huomattavasti pienemmillä kustannuksilla tarvittavat laajennukset olisi voitu tehdä Loimaalle, Uuteenkaupunkiin tai Saloon normaalirakentamisen puitteissa. Ainakin Loimaalla ja Uudessakaupungissa sairaaloiden ympärillä on tilaa laajennuksille, Salosta en ole varma. Potilaan siirtyminen esim. Ugista Turkuun ja takaisin maksaa ihn saman verran kuin Turusta Ukiin ja takaisin, tehdään se sitten millä kulkuneuvolla tahansa ja kenen tahansa maksamana. Keskittämiselle lienee myös omat perusteensa ja se varmasti joiltakin osin myös säästää sairaalan kustannuksia. Mutta asiaa pitäisi mielestäni tarkastella hieman laajemmalla perspektiivillä, koko yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnan, johon sairaalakin kuuluu, kokonaiskustannukset tulevat yltiöpäisen keskittämisen seurauksena nousemaan kuljetuskustannusten nousun myötä, niistähän valtaosan maksaa KELA.

T3 -projektin ohella SHP:lla on jo uusi projekti alullaan, nimittäin sairaalahotelli, joka sekin rakennettaneen jos nyt ei ihan moottoritien päälle, mutta kadunpäälle. Sitä perustellaan sillä, että on potilaita, jotka eivät tarvitse kokoaikaista sairaalahoitoa, mutta joutuvat päivittäin hakemaan lääkitystä sairaalasta. Tässäkö lopullinen kuolinisku lähisairaaloille Uudessakaupungissa ja Loimaalla sekä ajan mittaan myös Salossa. Nyt asioita osin perustellaan sillä, että esim. Ukiin on tullut lisää ja on edelleen tulossa ns polikliinisiä ja muita toimintoja. Mutta toiminnan lopettaminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin sen käynnistäminen. Käytäntöhän on jo osoittanut, että huolimatta suurista investoinneista toiminta voidaan lopettaa yhdellä päätöksellä. Esim. kaihileikkaukset Vakka-Suomen sairaalassa, investoinnit tiettävästi puolen miljoonan luokkaa, käytössä vajaat 2 vuotta ja hups! Toiminta ajettiin alas. Samoin on käymässä reilun kuudensadantuhannen euron leikkaussali-investoinneille kolmisen vuotta sitten, hups! Toimintaa ei enää ole. Tilanteet tietysti vaihtelevat ja muuttuvat, joskus hyvinkin nopeasti. Mutta kyllä järkevällä organisoinnilla ja toiminnalla pitäisi päästä vähän pitkäjänteisempään tulokseen.

Erityisen inhottavaa ja valitettavaa tällainen poukkoileminen on esim. Vakka-Suomen sairaalan todella ammattitaitoiselle ja palveluhaluiselle ja -taitoiselle hoitohenkilöstölle (kokemusta on – siitä vielä kiitos!). Jäänkin tässä odottelemaan, koska SHP pitää seuraavan info- ja keskustelutilaisuuden Crusellissa ja sairaalajohtaja joutuu pyytelemään anteeksi ja pahoittelemaan, että puhui marraskuussa 2016 palturia – taas!

Lopuksi voi todeta, että otsikkoa tukevat myös muiden tahojen toimenpiteen. Monet viranomaiset ovat jo siirtäneet tai siirtämässä toimintansa pois provinssista suuriin kaupunkikeskuksiin, pankit sulkevat pieniä konttoreitaan maaseutupaikoilta. Näin positiivisen ajattelun immeisenä pitää tietysti löytää jotain positiivistakin: Postille jää tulevaisuudessa aikaa hoitaa perustehtäväänsä eli postinjakelua, kun ei enää tarvitse käydä autioituvissa tuvissa ja torpissa ruohoa leikkaamassa ja lunta kolaamassa.

Toivon kuitenkin olevani visioissani väärässä, mutta pelkäänpä pahoin olevani oikeassa.