Maija Junkola-Lehtonen: Toisen asteen koulutuksesta

Uudessakaupungissa on kuluvana vuonna puhuttu paljon toisen asteen koulutuksesta ja selvitystyötä erilaisista vaihtoehdoista on tehty. Se tulee todeta heti alkuun, että näkemykset ovat erilaisia, mutta kaikki tahot ovat yhtä mieltä siitä, että hyvätasoinen toisen asteen koulutus on tärkeää koko alueelle, nuorisolle ja elinkeinoelämälle. Muuten näkemyksissä on eroavaisuuksia.

Novidan eli ammatillisen koulutuksen osalta selvitystarve lähti siitä, että Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä aloitettiin hallintomallin muutoksen suunnittelu. Opetukseen mallin muutoksella arvioitiin olevan positiivisia vaikutuksia oppilaitosten lisääntyvän yhteistyön myötä. Toisaalta hallinnon osalta muutos merkitsisi Novidan tulosyksikön yhdistämistä Loimaaseen eli tulevaisuudessa olisi vain yksi tulosyksikkö.

Oma kokemukseni teollisuudesta on, että lukuja voidaan summata ja vähentää monella eri tavalla, mutta yksikön tai tehtaan tulosta ja kuluja tulee mitata kokonaisuutena ja siitä pitää jonkun vastata, jotta kokonaisuus pysyy hallinnassa. Ja sen joka siitä vastaa, pitää tuntea ja tietää kokonaisuus sekä toimintaympäristö. Siksi suhtaudun epäilevästi yhden mammuttiyksikön malliin niin Tyksin kuin LSSKY:n osalta. Tuotot ja kulut tulee kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti yksiköille. Toimintalinjoja tulee virtaviivaistaa ja kehittää, mutta tulos- ja kustannusvastuu on säilytettävä. Teollisuudessa monet yritykset ovat palanneet matriisiorganisaatioista takaisin tulosyksiköihin tai sitten nämä toimivat rinnakkain.

Joka tapauksessa hallintomallin uudistuksen tultua esille aloitettiin selvitys Winnovaan siirtymisestä. Winnova toimii Laitilan, Rauman ja Porin alueella. Winnovassa on jo käytössä yhden tulosyksikön malli, joten hallintomallit olisivat jatkossa yhtenevät. Uudenkaupungin omistusosuus Winnovasta olisi noin 10 % ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä omistamme 23 %. Winnovan tietyt toimipisteet ovat lähempänä kuin Loimaa, mutta toisaalta olemme enemmän suuntautuneet Turkuun ja Varsinais-Suomeen kuin Satakuntaan. Sitäkin pidetään asiassa yhtenä vaikuttavana tekijänä. Selkeitä hyötyjä Winnovaan liittymisestä ei mielestäni ollut osoitettavissa.

Selvitys Novida, Winnova ja LSSKY vaihtoehdoista löytyy täältä: http://uki01.hosting.documenta.fi/kokous/20142603-6.HTM. Kannattaa tutustua, jos asia kiinnostaa enemmän.

Mitä tulee lukioasiaan, sekin tulee ratkaistavaksi vuoden 2017 toisen asteen koulutuksen lakimuutosten yhteydessä. Lukiouudistuksessa oli lakivalmistelun jossakin vaiheessa esillä 500 oppilaan vähimmäiskoko. Nyttemmin se vaatimus on poistunut. Lukioiden välistä yhteistyötä tulee varmasti jatkossa kehittää, mutta sitä tehdään jo nyt lähilukioiden kanssa.

Pysähtynyt teollisuuden kasvu on johtanut siihen, että julkisen sektorin käytössä olevat varat vähenevät ja joudumme etsimään uusia tapoja toimia. Ehkä myös joudumme tinkimään jostakin tai käyttämään enemmän omia rahoja julkisiin palveluihin. Joka tapauksessa tasokas toisen asteen koulutus Uudessakaupungissa tulee jatkumaan ja kehittymään entisestään sekä yleisivistävänä lukiopetuksena että ammatillisessa oppilaitoksessa, jos ja kun me kaikki sitä haluamme ja olemme valmiita toimimaan sen edistämiseksi.


28 kommenttia kirjoitukseen "Maija Junkola-Lehtonen: Toisen asteen koulutuksesta"

  • TimoAJ
    2.11.2014 (13:20)
    Vastaa

    Voisiko silti saada tietoa siitä, miksi virkamiesjohto ja demarit ajoivat asiassa huonon valmistelun ja vaihtoehdottomuuden politiikkaa? Mikä on on iso intressi, jota tällä menettelyllä haluttiin palvella? Kaupunkilaiset ansaitsevat tähän vastauksia.

  • Merja Koski
    2.11.2014 (16:47)
    Vastaa

    Vastaus T.A.Järviselle: Vaihtoehtoja oli vain yksi, koska Turku ja Raisio eivät olleet kiinnostuneita yhteistyöstä Uudenkaupungin kanssa. Katsovat etteivät hyötyisi siitä. Turulla ja sen ympäristöllä kenttä on vielä varsin hajanainen ja ministeriöllä aikomuksensa sen suhteen.

    Arvaan kyllä mitä tuolla provokatiivisella kysymyksellä ajat takaa. Vastaan sinulle täysin ja ehdottoman rehellisesti omasta puolestani ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijana. Iso intressi on toisen asteen ammatillisen koulutuksen turvaaminen Vakka-Suomessa. Eikö se ole kyllin suuri intressi? Tosin Maija Junkola-Lehtonen oli jossain vaiheessa hyvinkin innostunut Winnova-suunnasta uskoen sen olevan askel kohti syvenevää yhteistyötä Laitilan kanssa. Varmasti sellainenkin hyöty Winnova-yhteistyöstä toki voisi olla, mutta ei missään tapauksessa mikään iso intressi meikäläisten mielestä.

  • Maija Junkola-Lehtonen
    2.11.2014 (22:32)
    Vastaa

    Edelliseen Merja Kosken kommenttiin sen verran, että Winnova selvitys oli mielestäni hyvä tehdä ja samoin olisi syytä ollut selvittää Raseko eli Raisio. Selvityksen jälkeen en näe merkittävää etua meille vaihdoksesta, koska Winnovassakin on vain nuorisoaste ja aikuiskoulutus, ei paikallisia yksiköitä. Tässä tapauksessa olen sitä mieltä, että parhaimmillaan oppilaitos toimisi itsenäisenä yksikkönä, tehden yhteistyötä lähellä olevien yksiköiden kanssa, mutta se ei ole mahdollista, koska laki vaatii suurempia yksiköitä. Kuten aiemmin olen todennut, suuri organisaatio ei välttämättä tuo tehokkuutta vaan pienempi yksikkö voi toimia paljon tehokkaammin. Isossa yksikössä usein hallinnon väliporras kasvaa ja kustannustehokkuus häviää.

    En millään usko, että LSKKY olisi ajamassa alas ammatillista koulutusta Uudessakaupungissa.

    Kuten monesti todettu, iso yksikkö tai pieni yksikkö voi olla hyvä tai sitten huono. Se, miten asiat hoidetaan ja johdetaan, ratkaisee lopputuloksen.

  • Maija Junkola-Lehtonen
    2.11.2014 (22:37)
    Vastaa

    Eli mitään selvästi osoitettavaa hyötyä tai etua vaihdoksesta ei ollut osoitettavissa. Yhteistyötä Laitilan kanssa on syytä tehdä joka tapauksessa, se on totta. Tosin pitää odottaa, että Laitila tekee ratkaisunsa siitä, mihin suuntaan tulee jatkossa suuntautumaan. Uudenkaupungin on joka tapauksessa lähdettävä oman strategian toteuttamisesta eli talous tasapainoon 2016 ja samanaikaisesti asukkaiden hyvinvointi tulee turvata. Haastava, muttei mahdoton yhtälö.

  • TimoAJ
    3.11.2014 (12:42)
    Vastaa

    Kysymykseni se osa, joka koski huonoa valmistelua ja naurettavien aiesopimusten esittämistä jäi edelleen vaille vastausta. Jos ajetaan vain yhtä asiaa, senkin voisi tehdä läpinäkyvästi ja laadukkaasti.

  • poliittisesti sitoutumaton
    3.11.2014 (16:33)
    Vastaa

    Päätöstä liittymistä Winnovaan ei puolla mikään, kaikista keskeisimpään kysymykseen ei ole saatu vastausta?
    Misssä on nähtävillä kustannuslaskelmat, liittymisestä Winnovaan.Toinen kysymys mikä minua askurruttaa, kuka tai kutka ovat laatineet aiesopimuksen, ilmeisti jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.
    Hallituksen tekämä päätös oli ainoa oikea, eihän kukaan osta sikaa säkissä.

  • Merja Koski
    3.11.2014 (16:35)
    Vastaa

    Valmistelua koskeviin asioihin en minä voi vastata. Etkä varmaan sitä odottanutkaan. Mutta oman mielipiteeni voin kertoa: Mielestäni aiesopimusehdotus ei ollut naurettava. Valmistelun yksi ongelma on varmasti ollut kahden prosessin yhtäaikainen käsittely, sekä irtautuminen nykyisestä että liittyminen uuteen. Ymmärrettävästi ennen irtautumista tulisi olla jonkinlainen varmuus tulevasta. Toisaalta kun ei ole päätöstä irtautumisesta, ei uudelta mahdolliselta kumppanilta voida odottaa esitettyä aiesopimusta yksityiskohtaisempaa sopimusta. Aiesopimus on muuten rakenteeltaan samanlainen, jolla neuvottelut LSKKY:n kanssa aloitettiin. Samankaltaista mallia oli käytetty useissa aiemmissa oppilaitosliitoksissa eri puolilla Suomea.

    Toistan vielä, että yhden asian ajaminen on vain nyt ainut vaihtoehto. Turku ja Raisio eivät ole kiinnostuneita, eivät Novidasta eivätkä Lskky:stä. Vaihdoksen hyödyistä ei tietenkään voi päätä vadille panna, mutta kuntayhtymään jäämisestä Vakka-Suomen alueen ammatilliselle koulutukselle on varmasti haittaa. Uusi organisaatiomalli, jossa Novida lakkautetaan 1.8.2014 takaa sen.

    Edelleen keskustelisin avoimesti mieluiten kasvokkain, sekä Maijan että T.A.Järvisen kanssa. En ole oikein näitä blogi-ihmisiä.

    • Juha Aaltonen
      3.11.2014 (17:18)
      Vastaa

      ”Vaihdoksen hyödyistä ei tietenkään voi päätä vadille panna, mutta kuntayhtymään jäämisestä Vakka-Suomen alueen ammatilliselle koulutukselle on varmasti haittaa. Uusi organisaatiomalli, jossa Novida lakkautetaan 1.8.2014 takaa sen.”

      Voisitko Merja Koski antaa tästä em. joitakin esimerkkejä, joista tämä ”haitta” oikeasti tulee? Ja millä/miten tämä mahdollinen haitta on määriteltävissä esim. laskettavissa euroissa?

      Ts. ne ”haitta tai haitat” olisi ihan oikeasti mukavaa lukea vaikka allekain ranskalaisina viivoilla.

  • Epr.
    3.11.2014 (16:44)
    Vastaa

    Mielenkiintoista on myös se, että vasemmisto ajaa” yksityistämisen asiaa”, Winnoavahan on yhtiö, olkoonkin kuntien toistaiseksi omistama

  • Merja Koski
    3.11.2014 (16:44)
    Vastaa

    poliittisesti sitoutumattomalle nimimerkille: Laskelmat on esitetty kaupunginhallitukselle ja ohjausryhmälle. Kyse on erittäin helposta matematiikasta.

    Kaupunginhallituksen jäsenet kyllä tietävät ketkä ovat aiesopimuksen laatineet.

  • Merja Koski
    3.11.2014 (19:47)
    Vastaa

    Aaltoselle: Voin kyllä, päättäjille. En blogeissa.

    • Juha Aaltonen
      3.11.2014 (20:20)
      Vastaa

      Pisteet toki vastauksestasi. Sitten sanonkin, että mielenkiintoista. Erittäin. Peruste: Koulutukseen järjestäjätasolla liittyvät asiat ovat julkisia asioita -tässä kun ei esim. puhuta yksittäisten oppilaiden opiskelumenestyksestä tai vastaavasta.
      Yhteenveto: entistä mystisemmäksi menee koko käyty prosessi (mitä kaikkea on jo tehty) asian tiimoilta saatika tuleva.

      Kun näin isoja asioita -koulutuksen järjestämiseen liittyviä asioita- aletaan tavallaan ja tahoillaan peitellä, niin entistä suuremman joukon mielenkiinto asiaan herää. Mutta jos se on itse se tarkoitus, niin sittenhän asian tietoinen peittely on vain hyväksi.
      Asia tosin muotoiltuna: paine kuitenkin kasvaa näiden pyydettyjen LSKKY-sidonnaisten haittatekijöiden avaamiselle. Vai onko haitat voitu jo lukea jo mm. blogeista -mene ja tiedä. Mielenkiintoista, sano. Erittäin.

  • Anna Burana
    3.11.2014 (21:35)
    Vastaa

    Novida-farssi alkoi varhe-maksuista, sitten tuli mukaan LSSKY:n organisaatiouudistus. Seuraava vipu on keskiasteen uudistus, jonka väitetään viimeistään vievän koulutuspaikat naapurikaupunkiin. On vaikea ymmärtää miksi päätöksiä yritetään tehdä oletuksien ja pelkojen pohjalta, ja aivan toisarvoisin perustein. Ylen Areenasta kannattaisi käydä katsomassa tv1 aamu-uutisten opetusministerin haastattelu ja verrata sitä paikallislehtien kirjoituksiin!

  • Matti-Justiina Plarinen
    3.11.2014 (23:24)
    Vastaa

    Nyt on arvoisat lukijat sillä lailla, että tälle Merja Koskelle on käymässä samoin kuin Aku Ankassa lattianmaalaajalle. Maalari huomasi päivän lopuksi maalanneensa itsensä huoneen nurkkaan. Sieltä ei ollut enää poispääsyä ilman etteikö olisi kävellyt tuoreen maalin päälle. Siihen jäisi jäljet. Ei kuitenkaan suurempaa hätää koska näppäränä tyttönä Merja jätti portin auki luvatessaan päättäjille palveluksen. Minähän voin auttaa teitä jos te autatte minut täältä nurkasta pois. Näin vertauskuvallisesti. Kuinka kauan tälläinen valikoiva tiedonantopolitiikka toimii someväen valvovien silmien alla niin kysynpä vaan.

  • Epr.
    4.11.2014 (08:29)
    Vastaa

    ” Koulutukseen järjestäjätasolla liittyvät asiat ovat julkisia asioita -tässä kun ei esim. puhuta yksittäisten oppilaiden opiskelumenestyksestä tai vastaavasta”.
    Tässä Juha Aaltonen on täysin oikeassa. Uusikaupunkilaisilla on siis oikeus tietää mihin heidän jälkikasvuaan valmistellaan. En oletakaan, että Uudenkaupungin Sanomat mitään selvittäisi.

  • poliittisesti sitoutumaton
    4.11.2014 (16:29)
    Vastaa

    Harton rustauspalstalta kopioitua.
    Polittisesti sitoutumaton kysyy: ketä tässä kysymyksessä on uskominen?

    ? kirjoitti 4.11.2014 klo 14.40
    Alla Merja Kosken kommentti jossa ei ole totuutta siteeksikään. Laskelmia ja aiesopimuksen laatijoita ei ole kaupunginhallitukselle kerrottu.

    Merja Koski
    3.11.2014 (16:44)
    Vastaa

    poliittisesti sitoutumattomalle nimimerkille: Laskelmat on esitetty kaupunginhallitukselle ja ohjausryhmälle. Kyse on erittäin helposta matematiikasta.

    Kaupunginhallituksen jäsenet kyllä tietävät ketkä ovat aiesopimuksen laatineet.

  • TimoAJ
    4.11.2014 (18:42)
    Vastaa

    En malta olla laittamatta tähän facekommenttiani, joka koskee eilistä demarien aloitetta. Saa nähdä vastaako kukaan, että miksi?

    DEMARIT HALUAVAT ANTAA OMAN PÄÄTÖSVALLAN VALTIOVALLALLE

    Olen aiemminkin todennut, että valtuustoaloitetta käytetään meillä perin erikoisella tavalla. Nyt sitä käytetään muutoksenhakukeinona hallituksen jo tekemään päätökseen.

    On mielenkiintoista nähdä, joko nyt joku lskky-separatisteista perustelee sitä, miksi näin pitää nyt toimia. Sanaa Winnova ei enää esitetä, sen sijaan halutaan antaa ministeriölle valtuus ratkaista asia, jonka jo hallitus ratkaisi. Onko kyse siis siitä, että jos työväenliikkeen mielestä tehdään väärä päätös toimielimessä, valtuuston pitää päättää että siirretään päätösvalta itseltä kokonaan pois?

    Anteeksi suorasukaisuus, mutta tässä aloitteessa ei ole mitään mieltä. Se on taitavasti kirjoitettu niin, että aloitteella ei olisi talousarviovaikutusta. Mutta siihen on pohdinta päättynytkin. Aloite on syytä lukea tarkkaan: demarit haluavat ulkoistaa kaupunkimme oman päätäntävallan siten, että emme edes itse tee päätöstä ko asiassa liittyen koulutuspaikkoihin, vaan ulkoistamme tämän ministeriölle.

    Jos aloite tällaisena tulee valtuustoon, tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä se, ketkä muut 43:sta ovat sitä mieltä, että ei päätetä itseä koskevista asioista, vaan annetaan valtion päättää. Ymmärsiköhän kuinka moni demareista sitä, mitä he itse asiassa ovat esittämässä? Meillä on siis sellaisia päättäjiä jotka haluavat että muut päättävät. Tätä ei kutsuta nimellä vastuunkanto.

    Demarit: miksi?

    • Olli Laivo
      4.11.2014 (22:57)
      Vastaa

      Tuo päätäntävallan ulkoistaminen jäi Ukis.fi sivulle antamastani vastauksestani pois. Mutta se on todella erikoinen ja
      mielestäni aivan älytön ajatus.
      Eikö sitten samalla voitaisiin kuntarakenteeseen, erikoissairaanhoitoon yms pyytää ministeriöiltä vastaus mihin ne meidät laittaa.
      Laitilassa torstaina voitaisiin kertoa ettei ole saatu vielä vastausta näihin isoihin asioihin pääkallon paikalta mutta odotellaan…..

  • Seppo Nikula
    4.11.2014 (20:02)
    Vastaa

    Vai onko niin, että demarit vievät päätöksentekoa opetus- ja kulttuuriministeriöön siksi, että siellä on heidän oma ministerinsä Krista Kiuru, jolla porilaisena on todennäköisesti sympatiat Winnovan puolella?

  • Merja Koski
    4.11.2014 (22:40)
    Vastaa

    En voi kuin hämmästellä Järvisen tietämättömyyttä tässä asiassa. Tulkoon tämä nyt selväksi: Opetus- ja kulttuuriministeriö on todellakin se ja vain se taho, joka päättää koulutuksen järjestämisluvista. Tässä asiassa kaupungillamme ei ole päätäntävaltaa, ei demareilla eikä kokoomuksella eikä kepulla. Järjestäjäverkkouudistusta valmistelelevat ministeriön virkamiehet ja toiveita toki heille voi esittää. Tavoitteena on rakentaa toimiva koulutuksen järjestäjäverkko tähän maahan. Jo vuosia sitten ministeriö linjasi, että kyllin suuret koulutuksen järjestäjät takaavat laadukkaan koulutuksen. Itse en ole samaa mieltä ja olen sen käynyt aikanaan eduskunnan sivistysvaliokunnassakin muiden samaa mieltä olevien kanssa kertomassa. Olisimme itsenäisenä pärjänneet paremmin.
    Lisäksi: Kuntayhtymään liittyminen oli aikanaan valtuustotason päätös. Ilman jäseneksi hakeutuvan kunnan valtuuston päätöstä ei kuntayhtymien perussopimusta synny. On siis päivänselvää, että myös irtautuminen tai irtautumatta jättäminen on ainoastaan valtuuston päätettävissä oleva asia.

  • Matti-Justiina Plarinen
    4.11.2014 (22:46)
    Vastaa

    Väitit Merja Koski eilen että Kaupunginhallituksen jäsenet kyllä tietävät ketkä ovat aiesopimuksen laatineet.
    Ainakin Harto Forss blogissaan väittää ettei hän eikä muutama muukaan tiedä. Ketä uskomme nyt, sinua vai Forssia?

  • dj Esko
    5.11.2014 (04:04)
    Vastaa

    Eikös rakkaan narsi… rehtorin aviomies ollut aiemmin ukin kaupunginjohtaja, nykyään samassa pestissä raumalla… mitkä ovatkaan rauman kytkökset winnovaan? Ei tarvitse olla kummoinen matemaagikko laskeakseen minne rahajäljet johtaa, rehtori hyvä… toivottavasti talvesta tulee kylmempi kuin koskaan – pysyypähän demarin kädet visummin omissa, eikä muiden taskuissa…

  • TimoAJ
    5.11.2014 (22:32)
    Vastaa

    Kiitos Merja. Olen valmis olemaan tietämätön kun noin nätisti sanot.

    Et sitten viitsinyt omaa ryhmääsi asiasta valaista? Miksi väistämättömään aloite tarvitaan? En taida olla ainoa pimeässä kulkija. Onneksi meillä on yksi valo! Arvaa kuka se on? Onko teidän seuraava aloite se, että annetaan kuun kiertää maata?

  • Merja Koski
    6.11.2014 (17:36)
    Vastaa

    Et sitten pysty asialliseen keskusteluun, joten se siitä.

  • TimoAJ
    6.11.2014 (23:17)
    Vastaa

    Tuo on se tapa, jolla tehdään itsestä ylimys. Ja luonteva tapa päättää keskustelu typerästä aloitteesta.

  • polittisesti sitoutumaton
    6.11.2014 (23:42)
    Vastaa

    En kyllä saa tyhmään päähäni yhtäkään todellista argumenntia miksi meidän pitäisi liittyä Winnovaan saatika tuossa aloitteessa ole mitään tolkkua.
    Mielenkiinoista nähdä mikä on aloitteen käsittelyaika, kun joidenkin aloitteet ovat unohtuneet pöytälaatikoin jopa vuosiksi.
    Yleensä aloitteiden käsittelyajat ovat ollet hyvinkin pitkiä.

  • Seppo Nikula
    7.11.2014 (13:02)
    Vastaa

    Tämä aloite on hallituksen esityslistalla jo ensi maanantaina.

  • poliitisesti sitoumaton
    7.11.2014 (15:34)
    Vastaa

    Nyt tuli sekin todistettua, että sillä on merkitystä kuka ta kutka ovat aloitteen tehneet.
    Taitaa olla ennetys aloitteen tuonissa hallitukseen.
    Kiitos Seppo tiedosta.


Kommentoi tätä blogikirjoitusta