Maija Junkola-Lehtonen: Meneillään muutos – Suuri on kaunista vai onko?

Joskus kai pienikin voi olla kaunista ja tehokasta. Riippuu tekijöistä. Julkisen sektorin kestävyysvajeen painaessa päälle meitä ohjataan yhä suurempiin yksiköihin. Pitää olla iso lukio, iso yläkoulu, iso alakoulu ja iso päiväkoti. Ja varsinkin hurjan suuri sote alue. Sen lisäksi vielä suuri kunta, jotta nämä kaikki palvelut pystytään tuottamaan – taloudellisesti?

Miksi sitten yksikön pitää olla iso? No tietenkin sen takia, että joka paikkaan tarvitaan paljon hallintohenkilöstöä – taloutta seuraamaan, laatua valvomaan ja tilastoja tekemään sekä raportoimaan. Jonkun pitää myös suunnitella uudistuksia, jotta emme jää lepäämään laakereilla. Jos on isot yksiköt selvitään pienemmällä hallinnolla?

Asioita pitää tehdä uudella tavalla ja entistä tehokkaammin. Se on totta. Joskus vaan tuntuu, että yksi pieni asia unohtuu näitä uudistuksia tehtäessä. Palvelun käyttäjä, asiakas, kuntalainen. Pikku koululainen, joka kasvaa aikuiseksi – mikä hänen kasvamisensa kannalta on parasta? Miten hänestä tulee sellainen kansalainen, joka haluaa opiskella, tehdä työtä ja kantaa vastuunsa muistakin kuin itsestään.

Aikanaan lukiouudistuksen myötä luokat katosivat lukiosta. Sen myötä ilmeisesti valinnanvapauden ja lukion suorittamisen omaan tahtiin uskottiin tulevan helpommaksi. Samalla katosi myös se luokan yhteisöllisyys, joka on kasvun ja yhteisvastuullisuuden kannalta tärkeää. On hyvä pitää puolensa, mutta pitää myös huomata muut lähellä

Se. että olemme eläneet yli varojen pakottaa meidät muutoksiin. Muutosten seuraukset tulee myös arvioida. Se on yhtälön vaikein osuus. Heti saatavat säästöt on helppo laskea, mutta seurausvaikutukset vaikeampia. Joka tapauksessa säästöjä julkiselle sektorille on saatava, koska verotulomme eivät riitä menoja kattamaan. Muutama tuttu on lomaillut Kreikassa ja todennut siellä olevan paljon keskeneräisiä rakennuskohteita. Espanjassakin on aika ankeata. Meillä näyttää menevän paremmin, tosi asiassa meilläkään ei tulevaisuus näytä paljoa paremmalta. Kuka uskaltaa lähteä tekemään tarvittavia muutoksia?

Vielä 2007 uskottiin huimaan talouskasvuun. Nyt siitä ei enää puhu kukaan. Puhutaan vaan siitä, miten tästä eteenpäin ja mistä varat palvelujen ylläpitoon. ’Näissä talkoissa tarvitaan jokaisen panosta, valmiutta asioiden tekemiseen uudella tavalla ja valmiutta hyväksyä se, että samaan kuin aiemmin ei enää ole varaa. Mistä sinulla olisi varaa tinkiä?.

Meillä on Uudessakaupungissa moni asia hyvin sekä aika paljon pientä ja kivaa. Pienikin voi olla hyvä, toimiva ja tehokas. Pidetään kiinni niistä, mutta kuitenkin silmät avoimena uusille mahdollisuuksille ja ollaan valmiita hyväksymään, että asiat muuttuvat. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, eilinen on menneisyyttä!