Laura Kontu: Kolmas pyörä vai sote -palveluiden täydentäjä?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärillä käytävä keskustelu pyörii pitkälti kahden eri tahon, julkisen ja yksityisen sektorin, välillä. Aluevaaleissa yksi keskeinen puolueita ja heidän ehdokkaitaan erotteleva tekijä löytyykin juuri siinä, miten sote -palvelut tulisi järjestää ja kenen toimesta? Toiset puolustavat julkisia palveluita ja toiset taas kannattavat palveluntarjoajien monipuolisuutta. Tässä keskustelussa kuitenkin unohtuu usein yksi merkittävä sote -palveluita järjestävä taho, kolmas sektori, jota hyvin usein pidetään ikään kuin kolmantena pyöränä sote -alan toimijoissa.

Kannatan itse monipuolisuutta palveluntarjoajissa, mutta samalla peräänkuulutan näiden palveluntarjoajien välisen yhteistyön kehittämistä. Itselleni kolmas sektori on tärkeä osa monipuolisessa palveluntarjonnassa. Tuleva sote -uudistus ja sote -palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulee tarvitsemaan kaikkia sote -alan toimijoita, jotta hyvinvointialueilla pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattavat ja monipuoliset sote -palvelut. Yksi sote -uudistuksen ”kuumista perunoista” onkin lähipalveluiden säilyminen erityisesti pienempien kuntien alueella ja näenkin tässä yhtenä ratkaisuna juurikin tuon kolmannen sektorin vahvistamisen. Kolmannen sektorin palvelut eivät tietenkään korvaa lakisääteisiä sote -alan palveluita, mutta ne täydentävät niitä ja parhaimmillaan nopeuttavat yksilön hoidon piiriin pääsyä.

Yksi loistava esimerkki kolmannen sektorin palveluista on Lounais-Suomen mielenterveys ry:n alla toimiva Kriisikeskus, joka tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita kaikille apua tarvitseville. Kriisikeskuksessa pääsee keskustelemaan mielenterveyden ammattilaisten kanssa joko yksilöllisesti tai osallistumaan erilaisiin ammattilaisten ohjaamiin vertaistukiryhmiin. Ryhmiä löytyy maahanmuuttajille, omaisen menettäneille ja muissa elämän kriisi- ja muutostilanteissa oleville. Kriisikeskuksen toiminta on varhaista tukea, jossa yksilöllä on mahdollisuus päästä keskustelemaan mielenterveyden ammattilaisten kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat ja kerrostuvat. Pahimmillaan psykiatriselle sairaanhoitajalle ja psykologille joutuu jonottamaan viikkoja, jopa kuukausia.

Toinen erinomainen esimerkki sote -palveluita tarjoavista kolmannen sektorin toimijoista on Mannerheimin lastensuojeluliitto, joka tulee tutuksi, tavalla tai toisella, kaikille lapsiperheille. Pienemmillä paikkakunnilla erityisesti MLL:n kaltainen toiminta on äärettömän arvokasta. Esimerkiksi Uudessakaupungissa on paljon lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet kaupunkiin muualta, ilman omaa verkostoa ja lähipiiriä. Näissä tilanteissa MLL:n toiminta tarjoaa arvokkaan kohtaamispaikan eri taustoista tuleville perheille, mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan vanhemmuudesta. Parhaimmillaan toiminta auttaa luomaan uutta verkostoa ja auttaa näin ollen ”kotouttamaan” perheitä paremmin uudelle kotipaikkakunnalleen.

Tällä hetkellä näiden kolmen toimijan, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän yhteistyön kehittäminen ja sujuvoittaminen onkin yksi keskeisin tavoitteeni tulevissa aluevaaleissa. Näen tämän yhteistyön kehittämisen olevan mahdollisuus monipuolistaa sote -palvelutarjontaa myös pienemmillä ja syrjäisemmillä paikkakunnilla. Kolmatta sektoria ei tule pitää ylimääräisenä ”kolmantena pyöränä” vaan keskeisenä palveluntarjoajatahona muiden joukossa.

Laura Kontu
Kokoomuksen aluevaaliehdokas


1 kommentti kirjoitukseen "Laura Kontu: Kolmas pyörä vai sote -palveluiden täydentäjä?"

  • Hanna Ailio
    16.12.2021 (22:58)
    Vastaa

    Ykkös prioriteetti on tasapuolinen.terveydenhoito.Terveydenhoidossa pitää noudattaa Suomen perustuslakia🤔Paljon pitää tulla muutoksia että tähän päästään🤔


Kommentoi tätä blogikirjoitusta