Ossi Nikulan haastattelu Ukis.fi-sivustolla
Ossi Nikula vastasi ukis.fi-sivustolla seuraaviin kysymyksiin:
Kokoomuksen kärkinimet mm. Häkämies, Vapaavuori ja Kanerva ovat taustaltaan lähes hämäriä lakituvassa käyneitä poliitikkoja ja joidenkin mielestä täysiä tonttuja. Isäsikö sinut komensi näiden vanaveteen peesaamaan?
Jokainen äänestäjä tekee omat päätelmät ja lopullisen äänestysratkaisunsa luonnollisesti itse. En lähde arvioimaan Häkämiehen, Vapaavuoren tai sen enempää Kanervan tilannetta.
Sen sijaan haluan korostaa olevani monessa vertailussa tulevaisuuden kannalta potentiaalinen vaihtoehto äänestäjälle jo pelkästään ikäni ja monipuolisen, eteenpäin katsovan taustani puolesta.
Politiikka on menettänyt uskottavuuttaan ja kansalaisten usko päätöksentekoon on näkemykseni mukaan syystäkin heikentynyt. Olen toiminut kymmenen vuotta yrittäjänä, tehnyt lujasti töitä ja oppinut paljon epäkohdista joita järjestelmämme pitää sisällään.
Toivoisin olevani ennen kaikkea kansanedustaja, en ammattipoliitikko. Tuntuu raikkaalta tulla politiikan ulkopuolelta ja nautin suuresti tästä asetelmasta.
Isäni on ollut poliittisesti aktiivinen niin kauan kun muistan ja perheessämme on aina käyty keskustelua ajankohtaisista asioista. Olemme monesta asiasta samaa mieltä ja monesta asiasta myös täysin eri linjoilla.
Idea ehdokkuudesta tuli lähipiiriltäni, johon vanhempanikin kuuluvat. Pohdin asiaa pitkään ja päätin ottaa haasteen vastaan tälläkin rintamalla.
Kokoomuksen hallituksessa oloaikana ovat Suomessa ruokajonot kasvaneet ja rikkaat rikastuneet. Olemme ajautumassa vuoden 1918 tilanteeseen, mitä pitäisi tehdä?
Kuluvalla hallituskaudella Kokoomus on ollut mukana haastavassa kokonaisuudessa ja kantanut vastuuta päätöksenteosta vaikeinakin aikoina. Mielestäni hallituksen rakenne ei ole missään nimessä ollut optimaalinen kovien ja johdonmukaisten päätösten tekoon ja toivon, että tästä opitaan tulevaisuudessa.
Tilanne on ollut absurdi: maamme tarvitsee isoja päätöksiä, jotta talouden kehityksen suunta kyetään muuttamaan. Samalla on muodostunut todella makea paikka tehdä poliittista suosiota ruokkivaa oppositiopolitiikkaa.
Passiivisuus on palkittu nopeana gallup-suosion kasvuna. Hallituksen olisi päätösten muodossa pitänyt tehdä enemmän ja nopeammin; tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu ja osaksi syyt tähän löytyvät hallitusrakenteesta.
Väitän, että töitä on tehty lujasti ja tahtotasoa on ollut kunnioitettavasti. Samalla korostan globaaleja vaikutuksia, joista Suomi vientivetoisena valtiona on kärsinyt suuresti.
Nyt olisi korkea aika kantaa vastuuta yhteisesti, rakentaa hallitus, joka rakenteensa puolesta kykenee nopeisiin ja johdonmukaisiin päätöksiin. Keskustan linjaan en usko hetkeäkään ja kysynkin, mikä kyseisen puolueen linja on? Politiikka ei ole pelkkää peliä vaan myös vastuunkantoa yhteisten asioiden hoidossa.
Kokoomuksen johdossa on samanlaisia tyyppejä kuin Demareiden eli molemmat ovat käytännössä selkeitä juristien johtamia virkamiespuolueita. Olisiko hyvä yhdistää puolueet vai pitäisikö esim. Kokoomuksessa tehdä jotain?
Näkisin mielelläni Kokoomuksen toiminnassa nykyistä enemmän yrittäjiä ja yksityisen sektorin edustajia. Tässä yksi selkeä perustelu lisää, miksi olen mukana kisassa.
Puolueet ovat viimevuosina tulleet liian lähelle toisiaan, jotta kyettäisiin optimaalisesti hyödyntämään puoluepolitiikan edut päätöksenteolle.
Kokoomus on ainoa tulevaisuuspuolue ja tätä kautta olen päätynyt heidän listoilleen. Sosiaalidemokratia on ideologisessa kriisissä ja tämä ei koske ainoastaan Suomea vaan kyseessä on koko Euroopan laajuinen ilmiö.
Keskustan menestys gallupeissa kertoo mielestäni maamme kriisistä enemmän kuin kyseisen puolueen ajaman politiikan tarpeellisuudesta. Jokaisen puolueen tulee linjakkaasti selkeyttää viestiään ja olla aina jotain mieltä!
Kokoomus on viemässä Suomea Naton tunnettuun kidutuskerhoon ja USA:n nöyräksi jouksupojaksi. Tätäkö sinäkin ajat ja onko Suomelle edes realistista ja taloudellisesti mahdollista liittyä Natoon?
Suomella ei ole realistisia mahdollisuuksia ylläpitää uskottavaa puolustusta. Liittoutuminen on mahdollisuus maamme turvallisuudelle ja takaa pitkässä juoksussa vakaan tilanteen suurtenkin mullistusten äärellä.
Olen vahvasti Suomen Nato-jäsenyyden kannalla edeltävin perustein, enkä väitä, että kyseinen prosessi olisi maallemme ongelmaton. Haasteet ovat taloudelliset sekä ulkopoliittiset. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä. Uskon, että kykenemme tässä rohkeaan päätökseen järkiperusteisesti.
Suomi on kääntänyt selän Venäjälle EU:n boikottiin yhtymällä, tästä johtuu suuria taloudellisia ongelmia ja työttömyyttä. Pitääkö silti jatkaa samalla linjalla?
Venäjän harjoittaman ulkopolitiikan suunta on muodostunut huolestuttavaksi ja koen, että pakotteiden kanssa on tehty valinta huonojen vaihtoehtojen välillä. Näkemykseni mukaan tässä on toimittu Euroopan tasolla oikein ja kontrolloituja toimintoja tulee jatkaa myös tulevaisuudessa.
En missään olosuhteessa vähättele Venäjän merkitystä kauppakumppaninamme. Asiallisesti ulkopolitiikkaan suhtautuva Venäjä on myös kaupan teossa vakaampi ja siten potentiaalisempi kumppani.
Aika näyttää, onko pakotteilla maamme taloudelle suotuisia vai negatiivisia vaikutuksia. En siis tekisi vielä tässä kohtaa liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä pakotteiden vaikutuksista, vaikka ne juuri nyt maamme taloutta nakertavatkin.
EU on ylivoimaisesti voimakkaimmin taantuva alue maailmassa ja sen tuho tuntuu väistämättömältä, pitääkö Suomen roikkua mukana hamaan loppuun asti?
Eurooppaa ei enää noteerata globaalisti. Vahinko on siis jo syntynyt. Meidän tulee olla mukana kehittämässä yhtenäisesti ja tehokkaasti toimivaa Eurooppaa ja kyetä samalla pitämään huoli oman maamme intresseistä. Olemalla aktiivinen osa Eurooppaa uskon tähän löytyvän myös parhaat keinot.
Tilanne on erittäin haastava ja nostaa esille harjoittamamme sisäpolitiikan. Suomen tulee olla hyvä vaihtoehto suomalaisille, yrittämisen ja työn tulee olla kannattavaa. Myös työperäistä maahanmuuttoa tulee kehittää ja nähdä sen mahdollisuudet pienelle kansallemme. Emme pärjää yksin.
Vakka-Suomi on ollut taantuva alue, joka on menettänyt lähes 3 000 asukasta. Mitä valtiovallan tulisi tehdä maakuntamme eteen?
Vireillä olevat päätökset tulee nyt viedä tiukasti loppuun. Esittämäsi aihekokonaisuudet ovat laajoja ja niiden vaikutukset näin massiiviset pitkällä aikavälillä.
Peräänkuulutan tässäkin nopeita ja määrätietoisia päätöksiä vastuun sysäämisen sijaan. On päivänselvää, ettei tämän mittaluokan uudistukset toteudu ongelmitta. Taloudellisesti tulee takkiin siellä ja täällä, joskin onnistumisiakin saadaan varmasti. Uudistukset ovat maamme tulevaisuudelle tälläkin sektorilla välttämättömiä.
Korkealta ohjatut aluepoliittiset tukitoimet eivät ole mielestäni oikea tapa, vaan vääristävät markkinaa. Kysymys on enemmänkin oman alueemme sisäpoliitiikasta, miten kykenemme säilyttämään kilpailukykymme alueellisten haasteiden edessä.
Onko Suomen päätöksenteko ja kehitys liian pääkaupunkikeskeistä?
Pääkaupunkikeskeisyys on fakta. Käytännössä kaikki ostovoima sijaitsee isoissa keskittymissä. Vakka-Suomen tulee kyetä markkinoimaan itseään loistavana asuinpaikkana, jossa myös alueelliset perusedellytykset työlle ja yrittämiselle täyttyvät. Työtä voi tehdä tänä päivänä etänä ja näin tullaan tulevaisuudessa toimimaan yhä useammin kasvukeskusten haasteiden kärjistyessä.
Olen itsekin valinnut perheeni asuinpaikaksi Uudenkaupungin. Yhtiöni toimivat koko maassa ja tärkeimmät prosessit ohjataan pääkaupungista käsin. Asuminen Vakka-Suomessa ja sen syvimmässä kolkassa Uudessakaupungissa on kuitenkin ollut nelilapsiselle perheelle upeasti toimiva vaihtoehto, sillä täältä löytyy edelleen kaikki mitä tarvitsemme.
Mikä on Suomen kehityksen suurin jarru: energiapolitiikka, vähäinen yrittäjyys, vieraantuminen politiikasta, kaavoihin kangistuminen vai mikä?
Suomen suurin ongelma on itse ruokkimamme, täysin vääriin perusteisiin pohjautuva kansallinen itsetunto, joka estää meitä tunnistamasta modernit tosiasiat.
Ajatusmalli pohjaa menneisiin aikoihin. Olemme nousseet upeasti sodan jälkeisistä haasteista ja päässeet todella pitkälle. Asemamme ei kuitenkaan ole missään nimessä pysyvä globaalin kilpailun kiihtyessä.
Euroopan haasteet lisäävät painetta muutokselle. En pidä suomalaisia ahkerina. Ahkeruus ei maassamme kannata, näin en väitä suomalaisia myöskään tyhmiksi.
Työn, sivutyön, yrittämisen, kulttuurin ja minkä tahansa aktiivisen prosessin tulee olla järjestelmämme puolesta kannustavaa. Kannattavuus määritellään markkinatalouden prosesseissa, sitä ei keinotekoisesti tarvitse lähteä ruokkimaan.
Suomessa vallitsee kateellisuuden ja negatiivisen keskusteluilmapiirin kulttuuri, näin, vaikka vahvasti progressiivinen verotuskäytäntö pitää huolen tasapuolisuudesta. Tasapuolisuus on eri asia kuin oikeudenmukaisuus.
Mielestäni ahkeruus tulee palkita eikä siitä tule missään olosuhteissa ainakaan rangaista.
Voit lukea haastattelun myös ukis.fi-sivustolla