Seppo Nikula: Päätöksenteko uuden edessä

Uudenkaupungin päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden välinen yhteistyö on rakoillut viime aikoina. Pinnan alla kuohuu jatkuvasti, usein kuplii ja välillä kattila on kiehunut suorastaan yli. Mistä tämä johtuu? Vastaukset varmasti poikkeavat riippuen siitä, kummalta kysytään. Yksi merkittävä syy omasta mielestäni on Uudenkaupungin tämän valtuustokauden alussa päätetty hallintosääntö. Hallintosääntö on suurelta osin turvallisesti ns. mallisäännön mukainen, mutta sen soveltamisessa ei meillä ole onnistuttu.

Hallintosääntö on luonteeltaan sopimus päättäjien ja viranhaltijoiden välillä määrittäen sen, mitkä päätökset kuuluvat kenenkin toimivaltaan. Päättäjille on tässä sopimisessa käynyt, kuten entiselle miehelle, joka kertoi sopineensa vaimonsa kanssa perheen päätöksistä. ”Minä päätän isot asiat ja vaimo pienet. Toistaiseksi ei eteemme ole tullut isoja asioita.” Hallintosääntömme antaa viranhaltijoille, aivan oikein, päätösvallan operatiivisissa asioissa. Käytännössä keskeisimmätkin päättäjät ovat törmänneet siihen, että viranhaltijat ovat todenneet useat asiat operatiiviseksi vielä niin, että ne eivät kuulu lainkaan päättäjille. Perinteinen ”valtuutetun oikeus saada tietoja” -periaate on kuihtunut liki olemattomaksi tämän linjanvedon takia. Myös valtuuston kokoukset ovat viime vuosina typistyneet pääosin infotilaisuuksiksi ja varsinaista päätettävää valtuutetuille on tuotu aina vaan vähemmän.

Viranhaltijoiden päätösroolin kasvaminen on käytännössä aivan oikein, jos päättäjien osuutta olisi samalla kasvatettu aktiivisella strategisella roolilla. Kuitenkin tällä kaudella strategia on tehty vain yhden kerran, lähes neljä vuotta sitten, sitä ei ole päivitetty ja strategian seuraava käsittely on suunnitelmallisesti siirretty kesäkuussa valittavalle uudelle valtuustolle.

Uuden valtuuston tulee viipymättä kauden alussa ottaa itselleen aktiivinen, strateginen rooli. Päättäjien tulee haastaa itseään ja samalla viranhaltijoita löytämään ja saavuttamaan konkreettiset lyhyemmän ja pidemmän jakson toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Päättäjien tehtävä on pitäytyä oikean suunnan ja isojen linjojen määrittämiseen niin selkeästi, että koko organisaatio tietää, mitä siltä odotetaan, miten tuloksia mitataan ja miten toimintaa kehitetään.

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, joten strategian äärelle on palattava vähintään vuosittain. Valtuustotasolla tämä olisi vuoden tärkein tapahtuma huhtikuun tietämillä ja siihen todellakin panostettaisiin esim. kaksipäiväisenä tapahtumana, jossa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset hyödynnettäisiin. Kevään strategiaseminaarista ja -päätöksistä olisi luontevaa edetä kohtia syksyä ja hallittua talousarvioprosessia.

Edellä pääpiirteittäin kuvaamani strategiatyö lisäisi merkittävästi avoimuutta, toisi päättäjät mukaan aitoon rooliinsa modernilla tavalla sekä motivoisi myös viranhaltijoita ja koko henkilöstöä keskittymään tärkeimmiksi määriteltyihin asioihin. Tämä tekisi päätäntätyön mielekkään johdonmukaiseksi ja samalla vaikuttavaksi – myös uusille valtuutetuille. Koko kaupunkimme etu on, että niin päättäjät kuin viranhaltijatkin tietävät, mitä heidän tehtäviinsä kuuluu ja mitä he voivat olettaa ja odottaa toisen osapuolen tekevän.

Haastan kaikki puolueet yhteistyöhön avoimen ja modernin toimintakulttuurin saavuttamiseksi heti vaalien jälkeen. Samaa toivon myös koko kaupungin henkilöstöltä johtajineen. Korjataan kuitenkin samalla ja ihan aluksi hallintosääntömme epäkohdat.

Seppo Nikula
Kokoomus


Ei kommentteja kirjoitukseen "Seppo Nikula: Päätöksenteko uuden edessä"


    Kommentoi tätä blogikirjoitusta